01/01/2018 Khadijah Spinks   0Comment

Paras keino oli tottakai live-testaus. Toinen asia oli myöskin esim. Varmasti vesilaitos halusi myös tietää kuinka paljon jutkuun voi pumpata vettä paloletkulla ennenkuin se halkeaa. Yleensä tämä oli yllättävän nopeaa, tosin joskus matkalla rotta saattoi pysähtyä aterioimaankin Ja sitten näillä kauko-idän mailla on myös mitä hullunkurisempia keinoja tuottaa ihmisille tuskaa.

Se kasvaa noin 30cm vuorokaudessa, eli juuri sopivasti vaaka-tasossa makaavan ihmisen läpi. Voi jossain kohtaa tuntua vähän ilkeältä. Veli Venäläinen teki myöskin joskus hauskoja juttuja, kuten sitoi ihmisen alasti paaluun siten ettei pysty liikkumaan yhtään , ja paalu tottakai sijaitsi keskellä jotain mitä-lie-hyttysparatiisia. Kuulemma nämä ihmiset olivat sitten yleensä niin täynnä hyttysiä, että itse ihmistä ei edes näkynyt.

Mahtaa tehdä höböä tulla imetyksi kirjaimellisesti kuiviin hyttysarmeijan toimesta. No mutta joo, siinä näitä päällimmäisiä ajatuksia aiheesta. Vaikka ymmärtämättömänä kakarana tuli syyllistyttyä ketjun avausviestissä kertomiini rääkkäyksiin, niin tämä maanantainen Ilta-Sanomien juttu rupesi etomaan olen siis ehkä jotakin elämäni aikana oppinut?

Näytti siltä, että siilin maha oli räjäytetty auki ilotulitusraketilla tai papattipommeilla. Vaasassa jokunen vuosi sitten samaisella seudulla kakarat huvittelivat sulattamalla muovia siilin selkään. Mitähän tähän pitäisi sanoa? Näitten poikien vanhemmille nimittäin. Teon tekijöille ilmeisimminkin kaikki sanat kulkevat hyvinkin vikkelästi tyhjänä kumisevan pääkopan läpi aiheuttamatta mitään reaktioita. Olisiko tässä aihetta nimimerkki varjolle pelikiellon jälkeiseen pohdintaan?

Sillai niinkuin kevyt paluu tänne palstalle meidän eläinrakkaitten, empatiaa potevien sairaitten sekaan. Vaasan Sport, Aston Villa. Pitäisiköhän niitä lapsia kasvattaakin, jos niitä kerran tekee? Ei kai nyt kukaan henkisesti normaalisti kehittynyt ja fiksun kasvatuksen saanut penska mene tuollaista tekemään. Tuollainen teko antaa ainakin minulle ymmärtää, että lapsilla ei ole sitten minkäänlaista käsitystä oikeasta ja väärästä.

Toivottavasti lasten vanhempien hälytyskellot alkavat soida viimeistään nyt. Halu käyttäytyä väkivaltaisesti meni jo onneksi ohi. Ihmisen kidutus pääsääntöisesti liittyy tavoitellun hyödyn saavuttamiseen, joko kiduttajalle itselleen tai kiduttajan yhteisölle. Eli nämä kiduttajat voivat olla ja luultavasti ovatkin täysin terveitä ihmisiä ja tekevät vain työtään ihan omasta vapaasta tahdostaan.

Jokainen voi sitten miettiä, kunkin kidutuksen oikeellisuuden tapauskohtaisesti. Maailmassa ei luultavasti ole sodittu koskaan yhtäkäkään sotaa, jossa ei jotain ihmistä olisi kidutettu. Sitten on näitä yksittäisiä "elokuvistakin" tuttuja tunnevammaisia ihmisiä, jotka hakevat sisältöä elämäänsä pedofilian, raiskaamisen, silpomisen etc.

Ilmeisesti osa näistä on lapsena silponut kissoja, mutta tuskin siitä mitään syy-yhteyttä ole löydettävissä. Eläinrääkkäykset ainakin lasten osalta, voi jakaa kahteen kategoriaan. Niihin joissa lapsi tietää, mitä tapahtuu kun siilin alle laittaa "pommin" ja siilin räjähtäessä hakee uutta saalista ja niihin jotka eivät tiedä vaan kokeilevat mitä tapahtuu ja siilin räjähtäessä, ryntäävät parkumaan äidin helmoihin.

Jotenkin tuntuu siltä, että nykypäivän ihmiset ovat enemmän kauhuissaan näistä eläinrääkkäysjutuista kuin ihmisten kidutuksista. Toisaalta, koska olette viimeksi nähneet Iltapäivälehdissämme esimerkiksi seinään hakattujen lasten kuvia jostain "ambomaalta"?

Sehän takoittaisi sitä, että joku suomalainen saattaisi kirjoittaa esim. Eikö ihmiset oikeasti tiedä asioista mitä tapahtuu km päässä suomesta vaan meneekö maailmassa joku näkymätön raja, jonka jälkeen ei tarvitse enää välittää mistään mikä tapahtuu rajan toisella puolella?

Ihmisen kiduttaminen on melkoisen totaalinen vallan muoto. Kidutettava on täysin kiduttajansa armoilla, eikä voi tehdä mitään puolustaakseen itseään tai päästäkseen tilanteesta pois. Kiduttaja päättää, paljonko kipua kidutettava tuntee, ja kauanko kidutus kestää. Sekä tietysti sen, jääkö kidutettava henkiin vai ei. Tappaminen tietysti on se totaalisin vallan muoto, mutta se taitaa liittyä melko läheisesti kiduttamiseen.

Minä en ihan suoralta kädeltä halua hyväksyä sitä käsitystä, että kiduttaja on ihan normaali ihminen. On ehkä normaali päällisin puolin, eli käy töissä, juttelee mukavia naapurien kanssa ja katsoo illalla telkkaria parista voileivästä ja oluesta nauttien.

Mutta se, että hän siinä sivussa saattaa nykäistä kynnen irti tai puhkaista silmän kellarissaan viruvalta vangilta, ei ole normaalin ihmisen toimintaa. Tiedän kyllä, että monella on halu kiistää määritelmän "normaali ihminen" olemassaolo, mutta valitsen helpon tien ja käytän tuota yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Väittely ihmisen normaaliudesta ja sen määritelmistä käytäköön joidenkin muiden toimesta. Voisiko kiduttaja olla vaikka aivojen rakenteeltaan erilainen kuin tämä normaali-ihminen, vähän samaan tapaan kuin kannibaali?

Toivottavasti nyt en puhu pottuja, mutta muistelen kannibaalien aivojen rakenteesta löydetyn selkeitä poikkeuksia normaaliarvoihin verrattuna. Tämä siis näiden tavallisilta sukankuluttajilta näyttävien kiduttajien kohdalla.

Sodissa ja muissa poikkeustiloissa tapahtuva kidutus lienee sitten valtarakenteista lähtöisin, eikä kiduttajilta välttämättä kysytä, haluavatko nämä tehdä duuninsa vai eivät.

Mutta vaikka aikuiset ihmiset kiduttavatkin toisiaan, ei se mielestäni tarkoita sitä, että lasten siilinräjäytysleikkiä ei saisi paheksua tai siitä ei saisi järkyttyä. Kyllä nyt helvetti sentään lapsille pitää opettaa pienestä pitäen se, mitä toisten elävien otusten kunnioittaminen tarkoittaa. Onhan sitä hyväksyttyäkin tappamista, kuten juuri noiden hyttysten läiskiminen, mutta kenen mielestä ja minkä mittapuun mukaan siilen räjäyttäminen on ihan tavallinen tapahtuma nuoren mielen kehityskaaressa?

Kiduttaminen on vallan muoto, mutta kiduttamisella on myös hyvin, jos nyt uskallan käyttää sanaa, ihmillisiä piirteitä. Kiduttaminen toimii vallan osoituksen lisäksi vihan ja koston välineenä. Mikäli ihmiselle tehdään vääryyttä, se yleensä halutaan maksaa takaisin vähintään kaksinkertaisena vääryytenä takaisin.

Eikä se mielestäni vaadi minkäänlaista erikoista vammaa päässä vaan se on inhimillistä. Ihmiset reagoivat tunteella, joka ei välttämättä ole aina hyvä asia, niin kuin Varjokin on meitä tunneherkkiä ihmisiä monta kertaa valistanut. Tässäkin ketjussa ilmeisesti tunteet ovat menneet järjen yli siinä kohtaan, kun kissanräjäyttäjälle toivotaan samanlaista kohtaloa - hölmöä, mutta kovin inhimillistä.

Mitä olisikaan tapahtunut tälle audikuskille, joka ajoi lapsen yli punaisilla valoilla, jos kansa olisi saanut tahtonsa läpi - ristiinnaulitaan, ristiinnaulitaan Siilinräjäytysleikkiä saa ja pitää paheksua, mutta siitä "suhteettomasti" järkyttyminen onkin sitten eri juttu. Kukaan ei järkyty hirvistä jotka huonosti ammuttuna vilistävät tuskissaan pitkin metsää kilometritolkulla ennen lopullista kuolemaansa.

Jonkinasteista kidutusta sekin, vaikkakaan ei harkittua. Tästä onkin sitten syytä lähteä miettimään sitä, onko tässä siili-tapauksessa se perimmäinen järkytyksen syy teko vai seuraus? Kyllähän tuo siilien kiduttaminen on sekä ikävää että kusipäistä, mutta en ole kuitenkaan varma, että kieliikö se kaikissa tapauksissa myöhemminkin kauheuksiin taipuvaisesta luonteenlaadusta.

Itse olen sitä mieltä, että monissa tuollaisissa tapauksissa kyse on omaan pimeään puoleen tutustumisessa verrattain harmittomassa ja turvallisessa muodossa. Itse poltin lapsena sammakoita. Sitä kun sitten illalla sängyssä mietti, niin taas oli ihmisen ja erityisesti oman psyyken salatut kerrostumat ehkä vähän paremmin hanskassa. Ihmiseen en ole kuunaan kajonnut enkä sittemmin eläimiinkään, vaikka heitä toki kelmutettuina kaupasta ostan ja syön hyvällä halulla. Kaikenlaisiahan noita on ollu.

Yksi mikä ainakin silloin hymyilytti huomattavasti oli leikata kaloilta evät pois ja katsoa kuinka ne vajosivat pohjaan ja jäivät sinne räpiköimään. Sitä ei kai lasketa, kun pyydystimme heinäsirkkoja haavilla ja sitten laitettiin kaulan ympäri lanka ja ulkoilutettiin niitä. Toisaalta, en kyllä muista pääsikö ne koskaan elävänä takaisin luontoon. Niinhän se on, että mitä pienempi elukka, sitä hirveämpiä juttuja sille pystyy tekemään. Toi siili juttu on todella nihkee.

Harmittaa, että pienenä käytin vain tavallista matkaradiota hymiö. Sitten kun pörriäiset oli riittävän pökerryksissä purkki avattiin ja hetken aikaa ne lentelivät ja sitten putosivat kuolleina maahan.

Kiina ilmoitti, että ensi vuoden alussa astuu voimaan laki, joka kieltää poliiseilta kidutuksen. Käytännössä siis kidutuksella saatu tunnus ei enää päde. Nähtäväksi jää miten homma lähtee toimimaan, mutta onhan tuo selkeä suunta parempaan. Pienenä pyydystettiin sammakoita ja laitettiin ne asumaan parempiin tiloihin kuin sinne likaiseen ojaan.

Eli muovilaatikkoon, johon haettiin nurmea ja muurahaisia sammakon ruuaksi. Kävi tosin niin päin, että muurahaiset pistivät yöllä sammakon poskeensa. Muurahaispesiin on tungettu mitä tykäreitä jne ikinä on löytynytkään, ja muurahaisille on tehty selviytymisleikkejä joissa hiekkalaatikkoon kaivettiin iso jyrkkäreunainen kuoppa josta muurahaiset eivät päässeet ylös vaikka kuinka yrittivät.

Lopulta epäonnistuneet muurahaiset haudattiin hiekkalaatikkoon. Ilmakiväärillä lintujen ampuminen laskettaneen myös kidutukseksi. Eivät harakat ainakaan ensimmäisestä kuolleet. Myöhemmällä iällä olen purkanut sairaita mielihyviäni mm. Tässä oli jopa ihan oikea tarkoitusperä, sillä mokomat piti saada pois grillimme alta. Minulla taitaa olla joku juttu noiden muurahaisten suhteen..

Black Adder Jäsen Suosikkijoukkue: Kärpät, The Original Six. Muutama kakarana duunattu juttu: Muurahainen ja kolme jalkaa. Muurahainen, joskus joku muukin ötökkä, otettiin "vangiksi" ja repäistiin toiselta puolelta kroppaa jalat irti.

Samoin kärpänen yhdellä siivellä oli aika hupaisa ilmestys. Kotona oli haavojen liimaamiseen tarkoitettua suihketta, joka teki sellaisen kumipinnan. Tätä kun suihkutti esim. Deodoranttia pystyi käyttämään liekinheittimenä mm.

Saattoi leikkiä lohikäärmettä, junou. Sitten kylmärpaylla oli hupaisia sumutella asunnon sisälle eksyneitä mehiläisiä tai muita herhiläisiä. Erittäin hauskaa seurattavaa, kun otus lentää ja sitä sumuttaa kylmäspraylla, vähitellen liihottaja kohmettuu ja napsahtaa lattiaan. Sitten vaan odottamaan sulamista ja kaverin nousua uuteen liitoon ja eikun taas jäähän. Opinpa käytännön kautta näkemään miten herhiläiset selviää talvesta. Kesällä ojissa oli monasti sammakon poikasia, eli nuijjapäitä.

Katosta olevasta peilistä näin kun hän nopeasti parturoi alapääni paljaaksi. Sen jälkeen, hän otti neulan käteensä ja ruiskutti penikseeni jotakin puudutusainetta.

Todettuaan, että penikseni oli puutunut, hän painoi teräspiikin virstaputkeen ja painoi sitä puoliväliin penistä ja taivutti penistäni niin, että piikki tuli ulos. Tämän jälkeen hän pani penikseeni muovisen renkaan.

Nyt sinut on sitten rengastettu, ilmoitti nainen nauraen. Tulet olemaan täällä pari viikkoa, jotta voimme varmistua, ettei tule mitään komplikaatioita ja samalla sinulle tehdään muitakin toimenpiteitä. Parin viikon aikana minulta poistettiin karvat lopullisesti. Vatsaani oli tatuoitu iso ruoskan kuva ja lisäksi siinä oli irtileikatun peniksen kuva. Kysyttyäni kuvasta, sain vastaukseksi vain ivallisen naurun.

Peräsuoltani oli myös levitetty levittimien kanssa niin paljon, että naisen nyrkki meni helposti peräsuoleeni. Parin viikon kuluttua penikseni oli arpeutunut niin hyvin, että siihen voitiin panna lopullinen teräsrengas. Nainen totesi, että tämä rengas on nyt lopullinen, eikä sitä muuten saa pois. Huomasin, että kuseminen onnistui ainoastaan istuaaltani ja rengasta vetämällä, jolloin kusi tuli renkaan alapäästä. Viikon kuluttua olin valmis luovutettavaksi kiduttajilleni.

Kiduttajani, kaksi naista kiinnittivät renkaaseen ketjun ja veivät minut ulkona odottavaam matkailuautoon. Minut käskettiin makuulleeni auton lattialle ja ketju vedettiin auton kattoon kiinni. Penikseni ja kivesten ympäri vedettin kireä nahkahihna. Tämän jälkeen alkoi tuskaisa noin tunnin ajomatka, josta loppumatka oli kuoppaista tietä. Ketu oli kireällä katossa ja jokainen tärähdys teki kipeää kyrvässäni. Pian kuitenkin kiristyshihnasta johtuen tunto alkoi hävitä vehkeistäni.

Perille päästyämme, naiset totesivat nauraen tuleekohan tuosta enää kalua, kun on muuttunut niin mustaksi verenkierron estyessä. He poistivat nopeasti hihnan ja samlla tunsin pistelyä, kun veri alkoi kiertää. Naisia huvitti myös se, että rengas oli repinyt penistäni muutaman sentin. Penikseni repeytymä parani parissa päivässä. Todettuaan tämän, naiset ilmoittivat, että olen heidän orjansa, he saavat tehdä minulle.

Osallistuin päivisin kaikenlaisiin töihin, kuten siivoukseen, pyykin pesuun ja ruuanlaittoon. Iltaisin pesin heidät saunassa, ajelin heidän karvansa ja lopuksi tyydytin heidät kielelläni. Kyrpäni ei saanut nousta seisomaan, jos näin kävi, minut ruoskittiin ratsupiiskalla välittömästi.

Eräänä iltana, oli paikalle kutsuttu useita vieraita. He katselivat ihastuneina rengasta kullissani ja verille ruoskittuani takapuoltani. Kiduttajani kertoivat, että kyrvälleni on tehtävä jotakin, koska se alkaa seistä heti, kun alan nuolla heidän vittujaan. Eräs nainen tarttui kyrpääni, ja ilmoitti, että jos nyt alkaa seisomaan, niin se seisoo viimeisen kerran.

Pian nainen totesi, että jotakin on tehtävä, koska laukesin hänen käteensä. Hetken neuvoteltuaan muiden kanssa, nainen ilmoitti, ettei kyrpäni tule enää koskaan nousemaan pystyyn, eikä siitä taida olla enää kusemiseenkaan.

.

Incognito Gera - lesen nach. Porn Movie Sexshop fulda escort. Papi fickt Schwanz in ganz besondere Erlebnis kino frankfurt harem bad kreuznach ladies in Hanau. Alle angegebenen Zeiten statt. Alle Huren, Trans, Escort, Escortservice weltweit Vorliebe für Monat widmete die schöne Frau.

RYHMÄ SEKSIÄ TULOSPALVELU LIVE

Jackin kädet väsyivät jatkuvasta ylhäällä pitämisestä ja hänen oli pakko antaa niiden vain roikkua kahleiden varassa, mikä sai kovat metallisärmät pureutumaan tuskallisesti ihoon.

Poika mietti, mitä tapahtuisi, kun hän ei jaksaisi enää seistä — sitten hänen olisi roikuttava koko painollaan kahlittujen ranteiden varassa.

Lisäksi sellin koleus sai alastoman pojan tärisemään — vai johtuiko tärinä pelosta? Jack tiesi, että pian häntä kidutettaisiin. Hän muisteli kuulemiaan tarinoita armeijan kidutuksista. Ehkä hänen kynsiensä alle työnnettäisiin neuloja tai hänen paljasta ihoaan poltettaisiin hehkuvin raudoin. Tai sitten häntä saatettaisiin rääkätä sähköiskuilla. Vahingoittaisivatko kiduttajat hänen sukuelimiään? Näitä Jack mietiskeli, kun huoneen ovi avautui ja vaalea kersantti astui sisään sytyttäen samalla valot.

Oletko valmis Carolinen käsittelyyn? Caroline ei huomioinut vakuuttelua mitenkään, vaan jatkoi pojan kivesten puristelua. Olisi iso vahinko, jos sinua ei pääsisi lainkaan testaamaan, joten ajattelin ottaa pienen varaslähdön, etten vain jää ilman. Ensin pitää kuitenkin varmistaa, ettet liikaa niskoittele, hän sanoi ja kohotti pamppua.

Jack sulki silmänsä iskua odottaessaan ja parkaisi tuskasta, kun se osui paljaaseen kylkeen. Caroline suomi pampulla alastoman pojan reisiä, kylkiä, vatsaa ja käsivarsia. Jack tajusi, että puolustautuminen olisi turhaa, eikä edes yrittänyt rimpuilla, vaan kesti kurituksen nöyrästi voihkien. Lopulta pamputus loppui ja nainen tarttui taas pojan sukuelimiin alkaen puristella niitä yhä uudestaan ja uudestaan.

Mutta jos miellytät minua, ei sinua ole välttämätöntä kouluttaa tällä erää enempää. Sen sanottuaan Caroline polvistui Jackin eteen ja alkoi imeä tätä.

Jack sulki silmänsä nöyryytyksestä. Hän ei ollut aiemmin kuin suudellut tyttöjen kanssa ja tässä hän seisoi. Alastomana, kahlittuna ja kidutettuna — ja aikuinen nainen otti häneltä pakolla suihin. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä ja entä jos nainen ei saisi haluamaansa? Edessä olisi uusi ja varmasti aiempaa kovempi pieksäntä. Jack yritti unohtaa nöyryyttävän tilansa, jotta saisi kalunsa seisomaan. Pian se onistuikin Carolinen kielen ja huulten työskennellessä ahkerasti ja käsien vaeltaessa pojan paljailla kyljillä, selällä ja pakaroilla sekä välillä hypistellen kiveksiä.

Ja viimein pojalta tuli Carolinen suuhun. Siellä opit tuntemaan, mitä todellinen tuska ja nöyryytys on. Mieti sitä pimeässä vielä jonkin aikaa Tunnit seurasivat toisiaan, vaikka Jack ei voinutkaan mistään arvioida ajan kulua.

Tuskat käsissä ja jaloissa yltyivät jatkuvan seisomisen takia ja kylmyys piinasi häntä jatkuvasti. Jackia väsytti kovasti, mutta nukkuminen oli mahdotonta niin kauan kuin hän joutui olemaan kahlittuna. Silti poika toivoi, että tätä jatkuisi mahdollisimman kauan ja pelkäsi oven avautumista.

Jack olisi halunnut lykätä kidutuksen aloittamista mahdollisimman pitkään, mutta lopulta naiset saapuivat.

Ensimmäiseksi he tukkivat pojan suun tunkemalla sinne suuren kumipallon, joka kiinnitettiin niskan taitse kulkevilla nahkahihnoilla. Siten pojan kahleet irrotettiin ja hänet ohjattiin toiseen huoneeseen. Vastustelu ei käynyt Jackin mielessäkään. Hän ei kuitenkaan voisi paeta tuntemattomasta olinpaikastaan alastomana ja nääntyneenä ja vastarinta vain yllyttäisi kiduttajat rääkkäämään häntä entistä enemmän. Niinpä pojan oli alistuttava.

Uusi huone oli edellistä paljon suurempi ja se oli täynnä outoja huonekaluja. Jack tajusi heti niiden olevan kidutusvälineitä, vaikkei hahmottanutkaan kaikkien käyttötarkoitusta.

Joka tapauksessa niihin saattoi sitoa ihmisen kiinni lukemattomin eri tavoin. Huoneen seinustoilla oli pöytiä, joilla oli monenlaisia teriä, piikkejä, koukkuja, piiskoja, kaasupolttimia, pihtejä, kiiloja, letkuja ja puristimia. Katosta ja seinistä roikkui kahleita.

Poika haukkoi pallon tukahduttamana henkeään kauhusta ja järkytyksestä, kun hän kuvitteli, miten hänen alaston vartalonsa revittäisiin kappaleiksi hitaasti ja pala palalta. Sitten hän kiersi seinustalla ollutta vintturia ja kiristyvä ketju kiskaisi pojan kädet ylös.

Lopulta Jackin jalat irtosivat maasta ja hän sai roikkua käsiensä varassa. Tunne oli sietämätön ja Jack olisi huutanut, jos tukehduttava pallo ei olisi estänyt. Kahleiden kovat särmät pureutuivat ranteisiin aiempaa paljon tuskallisemmin, mutta se ei ollut pahinta. Jackin hartiat joutuivat tuskalliseen veytykseen ja hänen selkärankansa oikeni.

Pahinta oli kuitenkin se, että koko vartalon venyminen teki hengittämisestä vaativan ponnistuksen ja sai pojan pelkäämään pikaista kuoliaaksi tukehtumista. Jack tuskin huomasi, kuinka hänen jalkansa kahlittiin lattiaan niin, että hän ei voinut liikahtaakaan.

Lucy puristi Jackin kalua kevyesti kahdella sormella. Jackin mielen täytti sellainen säikähdys, että hän unohti hetkeksi nykyisen tuskallisen olotilansa ja pudisti päätään epätoivoisesti. Carolinen sitoessa pojan silmiä, Lucy jatkoi kepeään sävyyn: Sinun on vain odotettava. Kun ruoskinta taukoaa, et tiedä, onko se loppunut, vai tuleeko uusi isku sekunnin vai minuutin vai kymmenen minuutin kuluttua. Sinun on vain kestettävä. Ensimmäinen isku osui pojan vatsaan.

Jack olisi huutanut, muttei voinut. Rimpuilukin oli mahdotonta, joten hän saattoi vain odotella tuskan uusiutumista. Raippa viuhui ilmassa ja osui kahlitun pojan alstoman vartalon herkimpiin kohtiin. Ruoska iski kylkiin, reisiin, pakaroille, rintaan, vatsaan ja sääriinkin. Kovin tuska tuntui, kun iskevän ruoskan pää välillä sipaisi pojan kiveksiä.

Jokainen isku jätti jälkeensä punoittavan ja kirvelevän juomun kidutetun pojan iholle. Välillä ruoskinta taukosi ja seurasi pahin — uuden kidutuksen odottaminen. Sitten raippa taas iski, yllättäen ja armottomana. Lopulta Jack vaipui pelastavaan tajuttomuuteen. Jack tajusi heti herättyään olevansa yhä kidutettavana.

Hänet oli sidottu eräänlaisiin metallitikkaisiin, jotka oli taivutettu kaarelle ja asetettu lattialle niin, että pää ja jalat olivat lantiota alempana. Hän oli yhä alastomana ja ahdistava pallo piti suuta auki estäen puhumisen. Lucy oli hänen vieressään ja otti juuri käteensä jonkin esineen. Se oli puisella kädensijalla varustettu rautatanko, joka hehkui punaisena kuumuuttaan.

Lucy oli ottanut sen suoraan kaasugrillistä, jossa oli muitakin työkaluja kuumenemassa. Jack katseli kauhuissaan ja lumoutuneena, kun punahehkuinen rauta lähestyi hänen alastonta vartaloaan.

Lucy painoi sen lopulta pojan vasempaan kainaloon ja rauta poltti sihisten Jackin ihoa. Tuska oli käsittämätön ja ilman suukapulaa Jack olisi huutanut, minkä keuhkoista lähti. Nyt hänen oli tyydyttävä vain rimpuilemaan voimattomana kahleissaan. Lucy pani raudan takaisin kuumenemaan ja otti grillistä uuden työkalun, tällä kertaa pihdit. Ensin nainen siveli kädellään Jackin tiukkoja vatsalihaksia ja nipisti sitten pihtien väliin kaistaleen niiden ihoa. Poika ei taaskaan voinut edes huutaa.

Kidutus jatkui ja pian ympäri Jackin alastonta ja suojatonta vartaloa oli pieniä palohaavoja, joiden polttava kipu oli vaihtunut tykyttävään jomotukseen. Lucyn kädessä oli taas pihdit. Poika kauhistui ja pudisti päätään kauhuissaan. Lucy kuitenkin vain hymyili ja antoi pihtien lähestyä.

Jack rimpuili turhaan, siteet pitivät varmasti. Sittten pihdit puristuivat lihan ympärille. Mutta ei Jackin sukupuolielimissä, vaan sisäreidessä. Palohaava muistuttaisi olemassaolostaan joka askelella, mutta Jackin miehuus oli vielä tallella tuskasta huolimatta.

Lucy poisti pallon, jotta Jack saattoi puhua. Joko olet kypsä tunnustamaan? Et sinä meitä noin helpolla sumuta. Tuska ei siis avannut kielenkantojasi. Nyt saat levätä hieman ja sitten kokeilemme, josko täydellinen nöyryytys toimisi paremmin. Sen sanottuaan Lucy irrotti pojan ja sulki tämän kidutushuoneen vieressä olleeseen pieneen selliin. Jack hämmästyi huomatessaan, että sellissä oli huopa, vettä ja hieman leipää. Hän kääriytyi nopeasti lämmittelemään huovalla, söi leivän ja joi osan vedestä.

Pakomahdollisuuksia ei ollut, joten hän jäi miettimään, mitä Lucyn lupaama nöyryytys pitäisi sisällään. Pitäisikö hänen syödä ulosteita? Lopulta hän kauhusta huolimatta nukahti.

Tarinahan on vaan parantunut: Jack havahtui unesta ja näki Carolinen seisovan sellin ovella. Jack joi nopeasti loput vedestä, ties milloin hän saisi lisää, ja käveli arkaillen sellistä takaisin kidutuskammioon. Huoneessa oli Carolinen ja Lucyn lisäksi kaksi muutakin ihmistä. Toinen oli suunnilleen Jackin ikäinen pienikokoinen ja urheilullisen näköinen poika ja toinen parissakymmenissä oleva kaunis ruskeahiuksinen nainen. Molemmat olivat alasti ja pitivät raudoitettuja käsiään pään päällä.

Siitä hän alkoi kaataa ruskeaa siirappia toisen pojan päälle. Caroline kiristi raudat Jackin ranteisiin. Poika tajusi, että hän ei voisi täyttää käskyä muuten kuin nuolemalla, eikä hänellä ollut aikaa tuhlattavana, jos mieli välttyä rangaistukselta.

Niinpä hän alkoi nuolla pojan alastonta vartaloa pitkin vedoin. Nick värähti häpeästä ja nöyryytyksestä, mutta ei uskaltanut vastustella. Katsoessaan pojan kasvoihin Jack ymmärsi, että myös tämä oli saanut jo kokea kidutuksen tuskat. Jack nuoli ensin Nickin jalat, sitten selän, kädet, ylävartalon ja kasvot.

Nick värähteli inhosta, mutta seisoi yhä paikallaan. Siten oli pakaroiden vuoro. Hän oli tarkoituksella jättänyt ne välistä, mutta nyt oli kiire, kun Lucy katseli kelloa.

Aikaa ei voinut olla enää paljon. Jack nieli nöyryytyksensä ja ryhtyi työhön. Pakarat tulivat pian valmiiksi ja enää olivat jäljellä Nickin nivuset. Jack polvistui Nickin eteen. Tämä tajusi, mitä olisi luvassa ja yritti astua taaksepäin. Caroline kuitenkin piti häntä paikoillaan ja Jackin kieli kosketti avuttoman pojan kiveksiä. Jack jatkoi nuolemista, kunnes Lucy tiuskaisi: Jackia päätettiin rangaista ensin ja hänet kiinnitettiin käsistä, jaloista ja kaulasta hammaslääkärin tuolia muistuttavaan metalituoliin.

Sitten hänen nivusileen kaadettiin siirappia. Alaston nainen polvistui Jackin viereen ja alkoi lipoa kielellään aluksi pojan sisäreisiä. Caroline käveli pojan toiselle puolelle neula kädessään. Jack lähes unohti meneillään olevan nöyryytyksen ja mietti, mihin neulaa käytettäisiin. Ei tarvitse kuin lukea lehtiä aivan viimeajoilta niin huomamme olevamme ongelman ytimessä. Onko Guantamossa harjoitettu vangittujen pitäminen epäinhimillissä oloissa kidutusta? Yksiselitteisesti se täyttää kidutuksen määritelmän, mutta jenkit eivät sitä taasen sellaisena pidä mutta mikä sota siitä tulisikaan jos jenkkivankeja pidettäisi samoissa oloissa jossain Afganistanin vuorilla.

Vangitsijoita eittämättä syytettäisi kidutuksesta. Aivan samoin irakilaisia on syytetty kidutuksesta niin tässä mennessä kuin sitä edellisessä sodassa. Mutta eroaako toiminta millään muotoa siitä mitä Yhdysvaltojen sotilastiedustelu tms.

Suuria eroavaisuuksia ei lopultakaan ole mutta tästäkään huolimatta Yhdysvaltoja ei syytetä kansainvälisen kidutuksenkieltävän sopimuksen rikkomisesta. Tai mikäli syytetään, he turvautuvat sanoihin "terrorismin vastainen sota" mikä tuntuu antavan oikeuden vankien epäinhimilliseenkin kohteluun. Ehkä iralilaisten harjoittama kidutus oli laajamittaisempaa mutta toisaalta se kohdistui kaikesta huolimatta enemmän omia kansalaisia vastaan kuin vihollisen sotilaita vastaan - poikkeuksiakin toki mahtuu joukkoon.

Tässä ollaan varsin ongelmallisen kysymyksen äärellä, syyllistyessämme kun Yhdysvallat syyllistyy sopimusten avoimeen rikkomiseen on heitä vastaan tulevaisuudessa entistä helpompi käyttää sopimusten vastaisia keinoja koska he ovat omalta osaltaan avanneet tämän oven.

Heidän oma kilpi on jo tahrainen joten he eivät voi vedota siihen ja vaatia näin ollen vastustajiltakaan sopimusten noudattamista. Onpa joku, kenties kiduttaja, tuumannut seuraavaa "taitavin kiduttaja on sellainen jonka ei tarvitse turvautua väkivaltaan". Taas päästiin lempiaiheeseeni eli Yhdysvaltoihin ja sen toiminnan moittimiseen, mutta tällä kertaa en tähän asiaan koske, sorry jos tuotan jollekin pettymyksen.

Mutta juu, kovasti silti ihmetyttää että mikä tässä kidutuksessa on niin viehättävää. Ihminen on sitä tehnyt halki vuosituhansien, kaikissa kulttuureissa, jostain geeneistä sen varmasti on lähdettävä. Ainakin ihminen on ja on ollut erittäin innovatiivinen keksiessään erilaisia menetelmiä tuottaa mahdollisimman suurta tuskaa. Tulee vaan mieleen että jos sekin energia olisi suunnattu jonnekin muualle, moni asia voisi olla ehkä toisin.

A-tarviketeollisuudelle oli hyödyllistä tietää kuinka monen ihmisen läpi luoti menee milläkin ruutimäärällä, ja kuinka pitkän matkan päästä. Paras keino oli tottakai live-testaus. Toinen asia oli myöskin esim. Varmasti vesilaitos halusi myös tietää kuinka paljon jutkuun voi pumpata vettä paloletkulla ennenkuin se halkeaa.

Yleensä tämä oli yllättävän nopeaa, tosin joskus matkalla rotta saattoi pysähtyä aterioimaankin Ja sitten näillä kauko-idän mailla on myös mitä hullunkurisempia keinoja tuottaa ihmisille tuskaa. Se kasvaa noin 30cm vuorokaudessa, eli juuri sopivasti vaaka-tasossa makaavan ihmisen läpi.

Voi jossain kohtaa tuntua vähän ilkeältä. Veli Venäläinen teki myöskin joskus hauskoja juttuja, kuten sitoi ihmisen alasti paaluun siten ettei pysty liikkumaan yhtään , ja paalu tottakai sijaitsi keskellä jotain mitä-lie-hyttysparatiisia.

Kuulemma nämä ihmiset olivat sitten yleensä niin täynnä hyttysiä, että itse ihmistä ei edes näkynyt. Mahtaa tehdä höböä tulla imetyksi kirjaimellisesti kuiviin hyttysarmeijan toimesta. No mutta joo, siinä näitä päällimmäisiä ajatuksia aiheesta. Vaikka ymmärtämättömänä kakarana tuli syyllistyttyä ketjun avausviestissä kertomiini rääkkäyksiin, niin tämä maanantainen Ilta-Sanomien juttu rupesi etomaan olen siis ehkä jotakin elämäni aikana oppinut?

Näytti siltä, että siilin maha oli räjäytetty auki ilotulitusraketilla tai papattipommeilla. Vaasassa jokunen vuosi sitten samaisella seudulla kakarat huvittelivat sulattamalla muovia siilin selkään. Mitähän tähän pitäisi sanoa? Näitten poikien vanhemmille nimittäin. Teon tekijöille ilmeisimminkin kaikki sanat kulkevat hyvinkin vikkelästi tyhjänä kumisevan pääkopan läpi aiheuttamatta mitään reaktioita.

Olisiko tässä aihetta nimimerkki varjolle pelikiellon jälkeiseen pohdintaan? Sillai niinkuin kevyt paluu tänne palstalle meidän eläinrakkaitten, empatiaa potevien sairaitten sekaan. Vaasan Sport, Aston Villa. Pitäisiköhän niitä lapsia kasvattaakin, jos niitä kerran tekee?

Ei kai nyt kukaan henkisesti normaalisti kehittynyt ja fiksun kasvatuksen saanut penska mene tuollaista tekemään. Tuollainen teko antaa ainakin minulle ymmärtää, että lapsilla ei ole sitten minkäänlaista käsitystä oikeasta ja väärästä.

Toivottavasti lasten vanhempien hälytyskellot alkavat soida viimeistään nyt. Halu käyttäytyä väkivaltaisesti meni jo onneksi ohi. Ihmisen kidutus pääsääntöisesti liittyy tavoitellun hyödyn saavuttamiseen, joko kiduttajalle itselleen tai kiduttajan yhteisölle. Eli nämä kiduttajat voivat olla ja luultavasti ovatkin täysin terveitä ihmisiä ja tekevät vain työtään ihan omasta vapaasta tahdostaan.

Jokainen voi sitten miettiä, kunkin kidutuksen oikeellisuuden tapauskohtaisesti. Maailmassa ei luultavasti ole sodittu koskaan yhtäkäkään sotaa, jossa ei jotain ihmistä olisi kidutettu. Sitten on näitä yksittäisiä "elokuvistakin" tuttuja tunnevammaisia ihmisiä, jotka hakevat sisältöä elämäänsä pedofilian, raiskaamisen, silpomisen etc. Ilmeisesti osa näistä on lapsena silponut kissoja, mutta tuskin siitä mitään syy-yhteyttä ole löydettävissä.

Eläinrääkkäykset ainakin lasten osalta, voi jakaa kahteen kategoriaan. Niihin joissa lapsi tietää, mitä tapahtuu kun siilin alle laittaa "pommin" ja siilin räjähtäessä hakee uutta saalista ja niihin jotka eivät tiedä vaan kokeilevat mitä tapahtuu ja siilin räjähtäessä, ryntäävät parkumaan äidin helmoihin. Jotenkin tuntuu siltä, että nykypäivän ihmiset ovat enemmän kauhuissaan näistä eläinrääkkäysjutuista kuin ihmisten kidutuksista.

Toisaalta, koska olette viimeksi nähneet Iltapäivälehdissämme esimerkiksi seinään hakattujen lasten kuvia jostain "ambomaalta"? Sehän takoittaisi sitä, että joku suomalainen saattaisi kirjoittaa esim. Eikö ihmiset oikeasti tiedä asioista mitä tapahtuu km päässä suomesta vaan meneekö maailmassa joku näkymätön raja, jonka jälkeen ei tarvitse enää välittää mistään mikä tapahtuu rajan toisella puolella? Ihmisen kiduttaminen on melkoisen totaalinen vallan muoto. Kidutettava on täysin kiduttajansa armoilla, eikä voi tehdä mitään puolustaakseen itseään tai päästäkseen tilanteesta pois.

Kiduttaja päättää, paljonko kipua kidutettava tuntee, ja kauanko kidutus kestää. Sekä tietysti sen, jääkö kidutettava henkiin vai ei. Tappaminen tietysti on se totaalisin vallan muoto, mutta se taitaa liittyä melko läheisesti kiduttamiseen.

Minä en ihan suoralta kädeltä halua hyväksyä sitä käsitystä, että kiduttaja on ihan normaali ihminen. On ehkä normaali päällisin puolin, eli käy töissä, juttelee mukavia naapurien kanssa ja katsoo illalla telkkaria parista voileivästä ja oluesta nauttien. Mutta se, että hän siinä sivussa saattaa nykäistä kynnen irti tai puhkaista silmän kellarissaan viruvalta vangilta, ei ole normaalin ihmisen toimintaa.

Tiedän kyllä, että monella on halu kiistää määritelmän "normaali ihminen" olemassaolo, mutta valitsen helpon tien ja käytän tuota yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Väittely ihmisen normaaliudesta ja sen määritelmistä käytäköön joidenkin muiden toimesta. Voisiko kiduttaja olla vaikka aivojen rakenteeltaan erilainen kuin tämä normaali-ihminen, vähän samaan tapaan kuin kannibaali? Toivottavasti nyt en puhu pottuja, mutta muistelen kannibaalien aivojen rakenteesta löydetyn selkeitä poikkeuksia normaaliarvoihin verrattuna.

Tämä siis näiden tavallisilta sukankuluttajilta näyttävien kiduttajien kohdalla. Sodissa ja muissa poikkeustiloissa tapahtuva kidutus lienee sitten valtarakenteista lähtöisin, eikä kiduttajilta välttämättä kysytä, haluavatko nämä tehdä duuninsa vai eivät.

Mutta vaikka aikuiset ihmiset kiduttavatkin toisiaan, ei se mielestäni tarkoita sitä, että lasten siilinräjäytysleikkiä ei saisi paheksua tai siitä ei saisi järkyttyä. Kyllä nyt helvetti sentään lapsille pitää opettaa pienestä pitäen se, mitä toisten elävien otusten kunnioittaminen tarkoittaa. Onhan sitä hyväksyttyäkin tappamista, kuten juuri noiden hyttysten läiskiminen, mutta kenen mielestä ja minkä mittapuun mukaan siilen räjäyttäminen on ihan tavallinen tapahtuma nuoren mielen kehityskaaressa?

Kiduttaminen on vallan muoto, mutta kiduttamisella on myös hyvin, jos nyt uskallan käyttää sanaa, ihmillisiä piirteitä. Kiduttaminen toimii vallan osoituksen lisäksi vihan ja koston välineenä. Mikäli ihmiselle tehdään vääryyttä, se yleensä halutaan maksaa takaisin vähintään kaksinkertaisena vääryytenä takaisin. Eikä se mielestäni vaadi minkäänlaista erikoista vammaa päässä vaan se on inhimillistä. Ihmiset reagoivat tunteella, joka ei välttämättä ole aina hyvä asia, niin kuin Varjokin on meitä tunneherkkiä ihmisiä monta kertaa valistanut.

Tässäkin ketjussa ilmeisesti tunteet ovat menneet järjen yli siinä kohtaan, kun kissanräjäyttäjälle toivotaan samanlaista kohtaloa - hölmöä, mutta kovin inhimillistä. Mitä olisikaan tapahtunut tälle audikuskille, joka ajoi lapsen yli punaisilla valoilla, jos kansa olisi saanut tahtonsa läpi - ristiinnaulitaan, ristiinnaulitaan Siilinräjäytysleikkiä saa ja pitää paheksua, mutta siitä "suhteettomasti" järkyttyminen onkin sitten eri juttu. Kukaan ei järkyty hirvistä jotka huonosti ammuttuna vilistävät tuskissaan pitkin metsää kilometritolkulla ennen lopullista kuolemaansa.

Jonkinasteista kidutusta sekin, vaikkakaan ei harkittua. Tästä onkin sitten syytä lähteä miettimään sitä, onko tässä siili-tapauksessa se perimmäinen järkytyksen syy teko vai seuraus?

Kyllähän tuo siilien kiduttaminen on sekä ikävää että kusipäistä, mutta en ole kuitenkaan varma, että kieliikö se kaikissa tapauksissa myöhemminkin kauheuksiin taipuvaisesta luonteenlaadusta. Itse olen sitä mieltä, että monissa tuollaisissa tapauksissa kyse on omaan pimeään puoleen tutustumisessa verrattain harmittomassa ja turvallisessa muodossa.

Itse poltin lapsena sammakoita. Sitä kun sitten illalla sängyssä mietti, niin taas oli ihmisen ja erityisesti oman psyyken salatut kerrostumat ehkä vähän paremmin hanskassa. Ihmiseen en ole kuunaan kajonnut enkä sittemmin eläimiinkään, vaikka heitä toki kelmutettuina kaupasta ostan ja syön hyvällä halulla. Kaikenlaisiahan noita on ollu.

Yksi mikä ainakin silloin hymyilytti huomattavasti oli leikata kaloilta evät pois ja katsoa kuinka ne vajosivat pohjaan ja jäivät sinne räpiköimään. Sitä ei kai lasketa, kun pyydystimme heinäsirkkoja haavilla ja sitten laitettiin kaulan ympäri lanka ja ulkoilutettiin niitä. Toisaalta, en kyllä muista pääsikö ne koskaan elävänä takaisin luontoon. Niinhän se on, että mitä pienempi elukka, sitä hirveämpiä juttuja sille pystyy tekemään.

Toi siili juttu on todella nihkee. Harmittaa, että pienenä käytin vain tavallista matkaradiota hymiö. Sitten kun pörriäiset oli riittävän pökerryksissä purkki avattiin ja hetken aikaa ne lentelivät ja sitten putosivat kuolleina maahan. Kiina ilmoitti, että ensi vuoden alussa astuu voimaan laki, joka kieltää poliiseilta kidutuksen.

Käytännössä siis kidutuksella saatu tunnus ei enää päde. Nähtäväksi jää miten homma lähtee toimimaan, mutta onhan tuo selkeä suunta parempaan. Pienenä pyydystettiin sammakoita ja laitettiin ne asumaan parempiin tiloihin kuin sinne likaiseen ojaan.

Eli muovilaatikkoon, johon haettiin nurmea ja muurahaisia sammakon ruuaksi. Kävi tosin niin päin, että muurahaiset pistivät yöllä sammakon poskeensa. Muurahaispesiin on tungettu mitä tykäreitä jne ikinä on löytynytkään, ja muurahaisille on tehty selviytymisleikkejä joissa hiekkalaatikkoon kaivettiin iso jyrkkäreunainen kuoppa josta muurahaiset eivät päässeet ylös vaikka kuinka yrittivät. Lopulta epäonnistuneet muurahaiset haudattiin hiekkalaatikkoon. Ilmakiväärillä lintujen ampuminen laskettaneen myös kidutukseksi.

Eivät harakat ainakaan ensimmäisestä kuolleet.

EROTIC MASSAGE ESPOO ILMAISIA SEXIVIDEOITA